Hvers vegna stöšugt veršlag?

Markmiš Sešlabankans er stöšugt veršlag, eša meš öšrum oršum lķtil veršbólga. Veršbólgu mį skilgreina sem višvarandi hękkun veršlags. Žegar talaš er um veršlag er įtt viš mešalverš vöru og žjónustu į markaši, ekki verš į einstakri vöru eša tegund žjónustu. Meš višvarandi hękkun veršlags er įtt viš röš hękkana yfir nokkuš langt tķmabil, t.d. įr, en ekki t.d. hękkun ķ einum mįnuši. Veršbólga felur ķ sér aš veršgildi peninga minnkar, ž.e.a.s. minna magn vöru og žjónustu fęst fyrir hverja krónu.

Breytingar į veršlagi eru męldar meš vķsitölum. Algengasti męlikvaršinn į veršlagsbreytingar eru svokallašar neysluveršsvķsitölur. Geršar eru reglulegar kannanir į neyslu heimilanna ķ landinu. Ķ hverjum mįnuši er gerš verškönnun og eru nišurstöšur neyslukönnunar notašar til žess aš vega saman verš į einstökum tegundum vöru og žjónustu ķ heildarvķsitölu. Prósentubreyting vķsitölunnar yfir įkvešiš tķmabil, t.d. tólf mįnuši, er sķšan notuš sem męlikvarši į veršbólgu.

Neikvęšar afleišingar veršbólgu
Mikil veršbólga er talin slęm. Veršbólga veldur óvissu, sérstaklega žar sem veršbólga er jafnan breytilegri eftir žvķ sem hśn er meiri. Žessi óvissa hefur żmsan kostnaš ķ för meš sér. Fyrirtęki taka rangar įkvaršanir um fjįrfestingu. Veršskyn neytenda slęvist žegar veršlag er stöšugum breytingum undirorpiš, sem dregur śr žvķ ašhaldi sem samkeppni veitir. Erfišara veršur žvķ um vik aš greina į milli hlutfallslegra veršbreytinga og breytinga į almennu veršlagi.

Mikil og breytileg veršbólga veršur til žess aš bjóša žarf hęrri vexti eša verštryggingu til žess aš bęta eigendum sparifjįr eša lįnastofnunum rżrnun höfušstóls og meiri óvissu um raunįvöxtun, ž.e.a.s. žeirri įvöxtun sem eftir stendur žegar rżrnun höfušstóls hefur veriš dregin frį vöxtum. Įn verštryggingar leišir mikil veršbólga til žess aš fjįrmįlastofnanir verša tregari til aš lįna fyrirtękjum og heimilum til lengri tķma. Mikil og breytileg veršbólga kann žvķ aš draga śr fjįrfestingu.

Žvķ eru gild rök fyrir žvķ aš mikil og breytileg veršbólga geti leitt til minni hagvaxtar žegar til lengdar lętur. Hagrannsóknir benda til žess aš žaš sé rétt įlyktun. Loks er žess aš geta aš veršbólga leišir oft til tilviljunarkenndrar, óęskilegrar og ranglįtrar eignatilfęrslu į milli žjóšfélagshópa og kynslóša, t.d. frį eigendum sparifjįr til skuldara. Mikil og breytileg veršbólga getur žvķ skašaš hagkerfiš varanlega meš žvķ aš auka óvissu og draga śr virkni markašshagkerfisins.

Peningastefna og veršlagsstöšugleiki
Hins vegar er almennt tališ aš žegar veršbólga er tiltölulega lķtil og stöšug hafi peningastefnan til langs tķma ašeins haft įhrif į nafnstęršir, eins og t.d. veršbólgu, nafnvexti og nafngengi, en ekki langtķmavöxt raunstęrša. Til langs tķma įkvarši peningastefnan žvķ fyrst og fremst peningalegt virši žeirra, ž.e. almennt veršlag. Veršbólga gefur til kynna hvernig peningalegt virši žessara eigna breytist yfir tķma, ž.e.a.s. hvernig kaupmįttur peninga gagnvart žeim breytist. Žaš er ķ žessum skilningi sem veršbólga er sögš peningalegt fyrirbęri.

Vel mótuš peningastefna getur žvķ stušlaš aš aukinni hagsęld ķ landinu meš žvķ aš tryggja stöšugt veršlag. Meš žvķ aš tryggja veršstöšugleika getur hśn einnig dregiš śr sveiflum ķ raunstęršum. Eftirgefanleg og ómarkviss peningastefna mun hins vegar auka óvissu og skaša hagkerfiš. Žvķ er ljóst aš framlag peningastefnunnar til hagsęldar ķ landinu er veršstöšugleiki.